Setä Tuomon tupa (ilmestynyt kirjana alunperin 1852)
Olen aina miettinyt että haluaisin lukea tämän teoksen, joka on merkittävästi vaikuttanut orjuuden loppumiseen Amerikassa. Sain kirjastosta käsiini kuvitetun version ja mikäpä siinä. Kuvat on aina mukavia. Ilmeisesti tähän versioon oli kieltä muutettu sellaiseen muotoon, että se aukeaisi nykyihmiselle paremmin. Lisäksi alkusanoissa oli maininta oli, että katkelmia Raamatusta oli jossain määrin karsittu.
Kirja ei kerro pelkästään Tuomosta vaan siinä on monia henkilöitä niin valkoisia kuin mustiakin. Kirja alkaa surullisesta tilanteesta, jossa Tuomon nykyinen hyvä isäntä on velkaantunut ja hänen on myytävä muutamia orjiaan. Myytäväksi valikoituu Tuomo ja pieni poika nimeltä Harry. Isäntä ei ole halukas myymään orjiaan, mutta pahoilla mielin hänen on suostuttava kauppaan. Harryn äiti Eliza kauhistuu kuultuaan, että hänen lapsensa myydään. Hän päättää paeta poikansa kanssa ja kirjassa seurataan hänen hurjaa pakomatkaansa aina turvapaikkaan Kanadaan saakka. Tuomo taas on hurskas ja hyvätapainen mies ja hän alistuu kohtaloonsa. Hän pääsee ensin jalomielisen isännän taloon, jossa hän kiintyy perheen pieneen tyttäreen Evaan. Tässä talossa asuminen jää kuitenkin lyhyeksi onnelliseksi ajaksi ja Tuomo myydään edelleen julmalle isännälle sokeriplantaasille. Siellä hän kärsii aikansa ja kohtaa lopulta julman kuoleman.
Kirjassa Tuomo esitetään yksinkertaisena, uskonnollisena ja oikeamielisenä ihmisenä. Nykyihmisen mielestä hän voisi olla jopa hieman lapsellinen. Tuomo ottaa kaikki koettelemukset vastaan nöyränä eikä koskaan kohota kättään muita ihmisiä vastaan. Henkilöhahmo oli hyvin sympaattinen ja hänen kohtalonsa säälitti monesti. Minulle koko kirjan lukeminen oli hyvin liikuttava kokemus ja kirjailija osasi kuvata hyvin erilaisia surkeita ihmiskohtaloita. Pahinta lukemisesta teki tieto siitä, että vastaavia asioita on ihan oikeasti tapahtunut tuohon aikaan. Perheenjäseniä on myyty eri isännille ja isännät ovat käyttäneet omaa mielivaltaansa orjiaan kohtaan ja kukaan ei ole puuttunut siihen. En ihmettele sitä, miksi juuri tämä kirja on vaikuttanut orjuuden loppumiseen. Esimerkiksi kuvaukset orjamarkkinoista olivat niin kauheita, että ne nostivat kiukun pintaan.
Toisaalta kirjasta huokui tietynlainen valkoisen ylemmyydentunne. Kirjassa monesti kuvailtiin tiettyjä asioita tietyn rodun ominaispiirteenä. Lisäksi kirjassa viitattiin monesti valkoisten velvollisuuteen opettaa ja sivistää orjia, jotta nämä oppisivat oikean uskon ja elämäntavan. Lisäksi uskontoa korostettiin hyvin voimakkaasti. Tietysti tätä kirjaa pitää tarkastella oman aikansa tuotteena ja tuohon aikaan monet kirjan asiat olivat vain vallitsevia käsityksiä. En kuitenkaan tiedä mitä esimerkiksi nykypäivän afrikanamerikkalaiset ovat mieltä Tuomon henkilöhahmosta tai ylipäätään koko kirjasta. Voisin kuvitella että se on monella tavalla loukkaava ja yleistävä.
Voisin kuitenkin sanoa, että pidin omalla tavallani kirjasta. Kirjailija oli mielestäni varsin taitava kirjoittamaan ihmisistä ja heidän tunteistaan. Joka tapauksessa kirja on tietyllä tapaa historialllisesti merkittävä, joten se oli mukava jo yleissivistyksen vuoksikin lukea.
Kommentit