Siirry pääsisältöön

Pakonopeus


Taavi Soininvaara
Pakonopeus (2010)



Kiireisenä aikana on mukava lukea hieman dekkareita. Tällä kertaa luettavaksi valikoitui Taavi Soinivaaran Pakonopeus. Ensimmäinen pieni ongelma oli, että kirjan päähenkilö Leo Kara oli minulle uusi tuttavuus. Soininvaara oli kirjoittanut hänestä tätä ennen jo yhden kirjan ja sen vuoksi kirjan lukeminen aiheutti välillä hämmennystä. Fiksuna olin siis taas aloittanut kirjojen lukemisen jostain ihan muualta kuin alusta. Onneksi tämä ei kuitenkaan häirinnyt lukemista liikaa.

Kirjana Pakonopeus on melkoisen perinteinen dekkari, jossa tapahtumat vyöryvät eteenpäin hurjalla nopeudella. Kirjan pääroisto oli Mundus Novus-säätiö, joka on sekaantunut ihmiskauppaan, huumebisnekseen ja nyt myös uudenlaisen aseen kehittämiseen. Leo Kara painiskelee juttua selvitellessään myös menneisyyden haamujensa kanssa. Toinen päähenkilö juristi Kati Soisalo taas etsii tytärtään, joka katosi heidän yhteiseltä lomamatkaltaan. Mukaan mahtuu myös ammattitappajia ja väkivaltaisia entisiä aviomiehiä. Kaikki vauhdikkaan tarinan ainekset siis ovat kasassa.

Ehkä yllättävintä kirjassa oli se, että se herätti hieman syvempiä ajatuksia. Jo kirjan takakannessa luvataan, että kirja tuo ihmiskaupan lähelle. Ja se myös toi. Yleisesti ottaen tulee ajateltua että ihmiskauppa on köyhien maiden ongelma eikä se koske esimerkiksi Suomea. Kirja laittoi ainakin ajattelemaan, että myös länsimaisia ihmisiä voi kadota ja myös Suomi voisi olla tällaisen kaupan läpikulkumaa ja sen uhreja voi olla myös Suomessa. Toki tämä ei ollut uusi tieto sinänsä, mutta nyt vasta asiaa tuli ajateltua hieman uudella tavalla. Toinen asia joka laittoi ajattelemaan oli kirjassa esiintyvä ydinvoimala ja siihen kohdistunut hyökkäys.

Kirja oli ainakin viihdyttävä ja onnistui myös lopussa yllättämään, joka on hyvän dekkarin yksi ominaisuus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Harry Potter ja viisasten kivi

J.K Rowling Harry Potter ja Viisasten kivi (1997) Päätin ottaa tänä vuonna luettavaksi kaikki Harry Potter kirjat. Minulle tämä on täysin uutta, koska en ole aikaisemmin lukenut niitä. Tuntuu välillä, että olen suurin piirtein ainut henkilö omassa lähipiirissä, joka ei ole näitä lukenut. Näin ollen olen välillä keskusteluista täysin pihalla, joten päätin sitten sivistää itseäni. Päätin lukea kirjat englanniksi, koska ilmeisesti jotkut suomennukset ovat hieman hassuja.  Ensimmäinen Harry Potter kirja on Wikipedian mukaan suomennettu 1998. Muistan kyllä hämärästi, kun kirjoista alettiin puhua ja kaverin pikkusisko odotteli tuolloin kutsua Tylypahkaan. Olen itse tuolloin teini ja en innostunut näitä lukemaan, koska pidin niitä enemmän lastenkirjana. Mietinkin hieman tätä lukiessani minkä ikäisille ne oli alun perin suunnattu. Joka tapauksessa kirja oli sellainen, että sen pystyi hyvin aikuinenkin lukemaan. Kirjassa oli kuitenkin myös vaikeita teemoja, joihin moni pystyy samaistumaan kuten

Kaupunki ilman koteja

Mirjami Siren Kaupunki ilman koteja (2023) Olen viime aikoina lukenut kohtuullisen paljon nuorten kirjoja ja huomannut, että ne osaavat puhutella myös hieman varttuneempaa lukijaa. Näin mainoksen tästä Kaupunki ilman koteja kirjasta ja ajattelin kokeilla, koska aihe vaikutti kiinnostavalta. Kipinä ja hänen siskonsa Vanamo ja hänen isänsä asuvat suljetussa kaupungissa Airepoliksessa. Ilmapiiri on ahdistava ja kaupunkilaisia kontrolloidaan ja valvotaan koko ajan. Ihmisillä ei myös ole pysyviä koteja vaan he joutuvat muuttamaan jatkuvasti, jotta luovuus kukoistaisi. Asumusten taso vaihtelee ja eri tasoilla (B, C, D, F) on erilaisia mukavuuksia. Jos kansalainen hoitaa työnsä hyvin, hän saattaa päästä paremmalle tasolle asumaan. Toisaalta mikäli tekee jotain väärin, rangaistuksena saattaa olla asunnon tason lasku. Kansalaisten on myös vietettävä aikaa ns. luovuuskuutioissa, jossa jokainen on velvollinen keksimään uusia ideoita, jolla kaupunki voi kehittyä. Vanamon isä on saanut tilanteesta

Kotileikki

Natalia Kallio Kotileikki (2022) Rebekka muuttaa äitinsä kanssa asumaan Järvenpään lähiöön. Rebekan äidillä on tullut ero Rebekan isän kanssa ja uusi elämä odottaa Järvenpäässä. Onneksi lähellä asuu myös serkku Paloma ja muita sukulaisia. Lapsuus on kuitenkin turvaton ja alkoholia kuluu lähipiirissä reippaasti. Rahaa ei myös ole liikaa ja kaikenlaiset matkat ja kalliit tavarat saavat jäädä haaveeksi. Toisaalta kun rahaa ei ole kuin muilla, välillä voi tasata tilejä varastelemalla kaupoista kaikenlaista pientä. Äiti ei ole aina läsnä, mutta onneksi mummin luokse pääsee aina syömään. Elämä tuntuu hyvin toisenlaiselta kuin monella luokkakaverilla. Myöhemmin Rebekka ajautuu suhteeseen Onnin kanssa, joka tulee täysin erilaisista ympäröistä kuin Rebekka itse. Onnilla on rahaa asua mukavassa asunnossa, käyttää ykstyisiä lääkärinpalveluita mielin määrin ja syödä mukavissa ravintoloissa. Anoppi myös yrittää valistaa Rebekkaa miten paremmissa piireissä käyttäydytään. Ero entiseen elämään on suur