Lukuneuvos

George Orwell Eläinten vallankumous (1945) Tämä periaatteessa yleissivistykseen kuuluva kirja on ollut minulla pitkään lukulistalla. Nyt sitten vihdoin viimein sain lainattua sen kirjastosta ja luettua. Ensimmäinen yllätys oli, että kirja oli kohtuullisen lyhyt. Hieman yli sata sivua ja se oli mukavan helppolukuinen. Kepeään satuun verhoiltu kommunismin kritiikki ainakin osui ja upposi minuun. Tarinan juoni lienee monille tuttu. Eläimet raatavat ja kaikki voitot tuntuvat valuvan kelvottoman isännän laskuun. Eräänä yönä Majuri-sika näkee unen, jonka hän haluaa jakaa koko eläintilan eläinten kanssa. Unen mukaan ihmisten tyranniasta on tehtävä loppu ja kaikki maatilan tuotto tulisi saada eläimille. Siksi olisi toteutettava vallankumous. Eläinten vallankumouksen jälkeen eläimet eivät kuitenkaan saa muuttua ihmisten kaltaisiksi. Eräänä päivänä vallankumous toteutuu yllättäen ja ihmiset häädetään tilalta. Nokkelat siat äänestetään uusiksi johtajiksi ja ladon seinälle kirjoitetaan

Jo Nesbo Isänsä poika (2014) (arvostelukappale) Jo Nesbon kirjojen fanina tämäkin kirja piti ottaa luettavaksi mahdollisimman pian sen ilmestymisen jälkeen (vaikka kaikkea muutakin olisi jonossa.) Tällä kertaa vuorossa ei ole Harry Hole-kirja vaan täysin itsenäinen kirja. Kirja tosin muistuttaa monella tavalla Harry Hole-kirjoja juonenkäänteineen. Kirjan pahis tai hyvis on vuosikausia syyttömänä vankilassa istunut Sonny. Hän päättää ottaa oikeuden omaan käsiinsä ja kostaa isänsä kuoleman ja ruumiita tulee tasaiseen tahtiin. Sonnya jahtaa ylikomisario Simon Kefas, joka on aikoinaan tuntenut Sonnyn isän. Nesbon tapaan kirja sisältää monia käänteitä ja loppujen lopuksi kaikki ei ole sitä miltä se on aluksi vaikuttanut. Ensimmäistä kertaa minua vaivasi tarinan epäuskottavuus. Miten huumeriippuvainen vankilassa vuosikausia elänyt mies pystyy jahtaamaan ammattirikollisia kuin kokenut ammattitappaja. Ilmeisesti kosto ja rakkaus olivat Sonnya eteenpäin vieviä voimia, mutta siltikin asia h

Tommi Liimatta Jeppis (2014) (arvostelukappale) Tommi Liimatta lienee tunnetaan paremmin Absoluuttinen nollapiste- yhtyeen laulajana ja sanoittajana. Mieheltä on ilmestynyt myös muutamia kirjoja ja lukuvuoroon tuli nyt hänen viides kirjansa Jeppis. Jeppis on omaelämänkerrallinen kertomus ja alkaa siitä kun Tommi aloittaa koulun Pietarsaaressa vuonna 1983. Yllättäen kirja oli ehkä yksi parhaimmista tämän vuoden aikana luetuista kirjoista. Tommi osaa kuvata 80-lukua varsin oivaltavasti. Ilahduttavaa myös oli, että 80-luvun lapsen elämä ei niin paljon eroa 90-luvun lapsen elämästä. Itsehän olen elänyt lapsuuteni 90-luvulla ja muistikuvieni mukaan elämänmeno ei ollut kovin erilaista kuin tässä kirjassa kuvataan. Toki eroja löytyy myös. Yksi kirjan kantavista teemoista on Tommin innostus heviin ja erityisesti Kiss-yhtyeeseen. Ysärillä Kiss ei ollut enää niin suosittu ja koko ilmiö oli minulle uutta. Yksi kirjan hauskoista kohdista oli kun Tommi törmää ensimmäistä kertaa Kiss-yhtyee

Seppo Jokinen Vihan sukua (2013) Pitkästä aikaa sain luettua taas dekkarin tai miksi tätä kirjaa haluaa kutsua.Valitettavasti syyskuu meni tenttikirjojen parissa ja lukuharrastus on jäänyt vähemmälle. Itselleni komisario Koskinen oli täysin uusi tuttavuus. Koskinen on seikkaillut jo seitsemässätoista kirjassa ennen tätä. Onneksi kirja oli kirjoitettu niin, että tapahtumia pystyi seuraaman vaikka henkilöhahmoja ei tuntenut ennestään. Kirjassa käsiteltiin neljää rikosta, joka oli mielestäni aika paljon yhteen kirjaan. Kolme niistä selvisi, mutta yksi jäi edelleen avoimeksi. Kirja alkaa valtavalla räjähdyksellä messukylässä Tampereella ja suistaa junan raiteltaan. Luonnollisesti ensimmäiseksi mietitään terroritekoa, joka lienee nykyään aina tällaisissa tapahtumissa se päällimmäinen ajatus. Monesti taustalla on kuitenkin jotain muuta ja niin on myös tässäkin kirjassa. Koskisen ryhmää työllistää tämän lisäksi myös mystinen pihkahiippari, jota ei tunnuta saavan aisoihin. Kir

Haruki Murakami Kafka rannalla (2002) Täytyy sanoa että tästä kirjasta on vaikea sanoa mielipidettä suuntaan tai toiseen. Toisaalta pidin kirjasta, mutta toisaalta se jätti täysin kylmäksi. Enemmän kirjasta jäi kysymyksiä kuin vastauksia. Ehkä se oli tarkoituskin. Luultavasti kaipaa itse kirjoihin tietynlaista realistisuutta ja sitä tässä kirjassa ei ollut. Kirja alkaa siitä kun kirjan toinen päähenkilö Kafka päättää karata kotoa. Hän viisitoistavuotias ja täysin kyllästynyt elämään isänsä kanssa. Hänen äitinsä on lähtenyt jo vuosia sitten ja Kafka ei kunnolla muista edes hänen kasvojaan. Kafka vaeltelee ympäriinsä ja päätyy lopulta kirjastoon töihin. Siellä hän tapaa salaperäisen neiti Saekin, jonka menneisyydessä tuntuu tapahtuneen jotain kummallista. Toinen päähenkilö on vanha mies Nakata, joka on menettänyt onnettomuusessa osan minuudestaan. Hän ei osaa lukea tai ymmärrä asioita samalla tavalla kuin muut. Tosin hän osaa keskustella kissojen kanssa ja ansait

Wendy Lower Hitlerin raivottaret (2014) Naisten tekemiin rikoksiin n atsi-Saksassa ei aikaisemmin ole kiinnitetty paljo n huomiota. Tässä Lowerin kirjoittamassa uudessa kirjassa keskitytään nimenomaan naisiin ja heidän osallisuuteen natsien hirmuhallinnossa. Aihe tietyllä tapaa lienee keskustelua herättävä, koska monet iltapäivälehdet ainakin näyttivät tarttuneen aiheeseen. Itse en ole näitä juttuja lukenut ja en tiedä millä tavalla asiaa niissä on käsitelty. Itselle kirja oli mielenkiintoinen siinä mielessä että se auttoi ymmärtämään myös miten normaalit ihmiset on saatu mukaan juutalaisten vainoon ja hirmuhallintoon. Kirja käsitteli muutaman tavallisen saksalaisnaisen osuutta hirmutekoihin ja tätä kautta valotti myös yleisesti naisten osuutta Hit l erin hallinnossa. Kirja kävi läpi naisten taustat, koulutuksen, tapahtumat sodan aikana ja sen mitä heille tapahtui sodan jälkeen. Mielenkiintoista sinänsä että natsi -ideologian mukaan naisten paikka olisi ollut kotona,

Xinran Kiinan kadotetut tyttäret (2013) Tämän kirjan sanoma ainakin oli minulle se, että olen onnekas kun olen syntynyt Suomeen. Kirja kertoo kiinalaisten naisten elämäntarinoita. Osa heistä on hylännyt tyttärensä, osa hoivannut hylättyjä tyttöjä orpokodissa ja osa jopa surmannut lapsensa. Kiinan maaseudulla tyttölapset eivät ole olleet missään arvossa. Esikoislapsen täytyi olla poika. Mikäli synnyttää tyttären tai jopa useampia tyttäriä on huono vaimo. Kaupungissa tyttöjen asema on ollut hieman parempi, mutta maaseudulla tyttöjen kohtaloksi on tullut surmaaminen tai hylkääminen Kirjan kirjoittaja Xinran työskentelee toimittajana radiossa. Hän saa mahdollisuuden keskustella ihmisten kanssa, mutta hän kokee että ihmisiä on vaikea saada avautumaan. Tämän tietysti sanelee myös puolue. Hän avaa kirjassa kiinalaista kulttuuria yleisellä tasolla ja myös taustoja miksi tyttölapsien surmaamisesta ja hylkäämisestä on tullut perinne. Ainoa syy ei suinkaan ole kuuluisa yhden lapsen

Donna Tartt Tikli (2013) Donna Tarttin uutuus Tikli on melkoinen tiiliskivi, sillä siinä on melkein 900 sivua. Tarttin edellinen kirja oli hienoinen pettymys, koska tuntui että siinä olisi ollut karsimisen varaa sivumäärän kanssa. Pelkäsin että tämän uuden kirjan kanssa olisi sama juttu, mutta onneksi pelkoni oli aiheeton. Kirja rakentuu Carel Fabritiuksen maalauksen Tiklin ympärille. Kirjan päähenkilä Theo sattuu olemaan epäonnekseen äitinsä kanssa museossa, kun siellä sattuu räjähdys. Theo selviää räjähdyksessä hengissä, mutta hän ottaa sieltä ”muiston itselleen”, joka sattuu olemaan tämä kuuluisa maalaus. Samalla Theo saa kuolevalta mieheltä sormuksen, joka tulee myös vaikuttamaan Theon elämään samalla tavalla kuin maalaus. Theo on monella tapaa juureton poika ja hän joutuu huonoille teille. Ystävänsä Boriksen kanssa hän tutustuu päihteisiin asuessaan Vegasissa. Oikeastaan nämä Theon rappioajat olivat kirjan mielenkiintoisinta antia. Theon lisäksi päihdeongelmaine

Steven Englund Grace- Monacon ruhtinatar (1984) Minulla on ollut tapana lukea jonkun vanhemman polven Hollywoodissa vaikuttaneen naisnäyttelijän elämänkerta lomani aikana. Tällä kertaa kirjakaupasta tarttui mukaan Grace Kellyn elämänkerta. Näköjään tästä näyttelijästä on nyt ilmestynyt myös elokuva, joten se lienee jää välistä kirjan tarjoaman informaatioähkyn jälkeen. Toisaalta en ennen tätä kirjaa hänen vaiheistaan kovin paljon tiennyt Elämänkerta alkaa kuvailemalla Gracen lapsuutta ja perhettä ja hänen tietään näyttelijäksi. Kirjan mukaan Grace oli enemmän kiinnostunut teatterista ja ajautui oikeastaan vahingossa Hollywoodiin. Tämä on sinänsä erikoista, koska monilla näyttelijöillä on kuitenkin ollut vakaa aikomus päätyä lopulta Hollywoodiin. Kelly ei kuitenkaan ehtinyt näytellä kovin pitkään ennen kuin hän tapasi Monacon ruhtinaan Rainierin, jonka kanssa hän meni naimisiin näyttävässä seremoniassa (joka meni kirjan mukaan täysin pieleen). Pääasiassa kirjassa kuitenkin

Markus Ahonen Jäljet (2014) ” Hän ehti ihmetellä miten joku saattoi osua häntä selkään, vaikka hän istui selkä tiukasti tuolissa. Valkokankaalla heiluvat taistelukoneet pyörivät ympäri. Teatterin nurkasta syöksyvät äänet peittivät hänen huutonsa, joka ehti loppua ennen kuin se oli saanut henkeä alleen. Vahvempi voima oli peitonnut sen. Sulkenut suun. Peittänyt hiljaa silmät. Viimeistellyt elämän. Elämän!” Näin alkaa Markus Ahosen uusin dekkari. Elokuvateaterissa tapetaan televisiosta tuttu säämies puukottamalla häntä selkään kesken elokuvan. Rikosylikomisario Markku Isaksson alkaa tutkia juttua, mutta pian samankaltaisia tapauksia alkaa tulla lisää. Uhrit vaikuttavat sattumavaraisilta ja tekotapa on joka kerta sama. Isku terävällä esineellä ja rikospaikalta löytyy aina sama enkelikuvio. Tappajassa tuntuu lisäksi olevan jotain suorastaan yliluonnollista. Huolestuneet kansalaiset pelkäävät kaduilla liikkuvaa tappajaa ja vaativat poliiseja toimimaan

Edward Bunker Kovan onnen poika (1981) Edward Bunker on itsekin elänyt varsin vaiheikkaan elämän. Hän on joutunut laitoskierteeseen jo viisivuotiaana ja viettänyt osan elämäänsa Amerikan kovimmissa vankiloissa. No hänen tarinansa päättyi lopulta onnellisesti ja hänestä tuli tunnettu kirjailija. Ilman tätä taustaansa Edward tuskin osaisi kuvata laitonnuoren arkea näin todentuntuisesti. Kirjan päähenkilö on nuori poika Alex, joka on melkoisen älykäs kaveri. Hän on kiinnostunut esimerkiksi kirjallisuudessa toisin kuin hänen toverinsa erilaisissa laitoksissa. Pojalla on myös itsepäinen luonne ja se saattaa hänet jatkuvasti vaikeuksiin. Lapsuus menee erilaisissa sijoituskodeissa ja laitoksissa, jossa hän oppii yhä enemmän huonoille tavoille. Alex oppii että tappelemalla saa arvostusta ja sen avulla saa myös olla rauhassa. Toinen haave on olla vapaa. Vapauden saa kun karkaa laitoksesta. Karkumatkalla on pakko tehdä myös uusia rikoksia, jotta saa elantonsa. Samalla

Lirio Abbate Mafian naiset (2014) Kapinointi on vaarallista ja se vaatii suuria ponnistuksia ja uhrauksia. Naisen on etäännyttävä isästään, äidistään, veljistään ja jopa omista lapsistaan. Mafian naiset kertoo muutaman naisen tarinan, jotka ovat rikkoneet mafian kunniakoodia. Mikäli näin on käynyt, nainen voi pelastaa henkensä vain todistamalla mafiaa vastaan ja liittymällä todistajansuojeluun. Tämä kuitenkin edellyttää siteiden katkaisua perheeseen lopullisesti. Joillekin se on liikaa. Naiset menevät nuorina naimisiin ja he ovat täysin miestensä omaisuutta. Miehelle on oltava uskollinen, jopa kuoleman jälkeen. Kouluja ei saa käydä ja nainen elää tiukasti rajoitettua elämää. Naiset eivät kuitenkaan välttämättä osaa edes kyseenalaistaa kohteluaan. Se kuuluu asiaan ja on aina kuulunut. Jopa äidit kääntyvät tyttäriään vastaan, mikäli tytär kapinoi miehiä vastaan. Kuulostaa pahalle, mutta ei liene tavatonta niin sanotuissa suljetuissa yhteisössä. Mielenkiintoista kirjassa ol

Erkki Tuormaa Sadonkorjaaja (2010) Kirjaston dekkarihyllyllä vieraillessani päätin vilkaista Erkki Tuormaan esikoisdekkaria. Kirjailija oli minulle ennestään tuntematon ja ilahduin huomatessani, että tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiini Ouluun. Kirja sitten lähti mukaani kotiin. Toki kirjassa sitten vierailtiin monilla muillakin paikkakunnilla kuten Kemissä ja Tampereella. Kirja alkaa myyntineuvottelija Janne Juopperin surmalla hänen työpaikallaan. Murha ei jää viimeiseksi vaan jostain kumman syystä saman kodinkoneketjun kauppiaita surmataan ympäri Suomea. Murhaajalla on myös erikoinen tapa  piirtää uhrinsa viereen risti. Oulun yksikön komisario Ilpo Lipponen ryhmineen saa jutun tutkittavakseen. Polttava kysymys on tietysti mikä on murhien taustalla. Janne Juopperin kotoa löytyy muutamia puhelinlaatikoita, jotka vaikuttavat kuuluvan kodinkoneketjulle ja toiselta uhrilta löytyy mystinen numerosarja puseron taskusta. Ilpo Lipponen ei ole mikään tekniikan ihme

Xiaolong Qiu Kuolemanjärvi (2013) Minulla oli ilo tutustua tähän kiinalaiseen runoilevaan ylikomisarioon viime kesänä ensimmäisen kerran. Tykkäsin punapukuisista naisista paljon ja ei tämäkään lukukokemus mikään pettymys ollut. Ylikomisario Chen Cao on päässyt lomailemaan Wuxin virkistyskeskukseen. Chen on ulkona syömässä, kun hän kohtaa salaperäisen naisen Shanshanin. Shanshan on omistanut elämänsä ympäristönsuojeluun ja hän kertoo Chenille paljon painavaa faktaa läheisen järven saastumisesta. Chen kiinnostuu asiasta, mutta vielä enemmän hän kiinnostuu Shans h anista. Tilanne muuttuu kun Shanshanin työnantaja herra Liu murhataan ja Chen huomaa taas sotkeutuneensa murhajuttuun. Apunaan hänellä on paikallinen poli isi, j onka kanssa Chen tekee salaa yhteistyötä. Chen kuitenkin huomaa olevansa melkoisen avuton juttuun liittyvien poliittisten kiemuroiden vuoksi. Kirjan sanoma lienee oli murhatutkimuksen ohella kiinnittää huomiota Kiinan ympäristöonge

Petteri Järvinen Jippii -Huikea tarina IT-kuplasta ja vuosien oikeuspiinasta (2013) Petteri Järvinen on saanut kokea IT-alan hurjimmat vuodet nettioperaattori Jippiin kautta. Hän kertoo kirjassaan kuinka yritys syntyy, kasvaa ja lopulta romahtaa. Tarina on kirjoitettu suoraviivaisesti ja pääasiassa Järvisen omien muistojen perusteella. Vaikka kirjan loppupuoli keskittyykin pitkiin oikeudenkäynteihin ensin käräjäoikeudessa ja sen jälkeen kaksi kertaa hovioikeudessa, mielenkiinto tarinaan pysyy yllä loppuun saakka. Kirja ainakin nostatti välillä minulle hymyn huulille. Olin jo unohtanut Jippiin tarjomat soittoäänet ja logot, joita itsekin tilailin innokkaasti omaan Nokiaani. Muistoja herätti myös kirjassa se kohta, jossa Järvinen ensi kertaa tutustuu kamerakännyköihin. Se oli uutta silloin, mutta nykyään aivan tavallista. Aika on muuttunut paljon. Olin IT-kuplan puhkeamisen aikaan hyvin nuori, joten kirja antoi siihen aikaan uutta näkökulmaa ja tietoa. En kuitenkaan siihen

Markku Ropponen Kuhala ja yöjuna (2012) Kuhala on entinen poliisi ja entinen yksityisetsivä. Ainakaan entinen yksityisetsivä hän ei onnistu enää olemaan kovin kauan. Entinen kilpakumppani rikosylikomisario Nevakivi surmataan ja syyllistä ei tunnu löytyvän. Samoihin aikoihin myös yöjunassa työskennellyt  tarjoilija tapetaan ja hänen äitinsä tarjoaa varsin mukavan summan rahaa, jos Kuhala ottaa selvitettäväkseen tämän surman. Pian Kuhala huomaa tutkivansa molempia juttuja ja väistelevänsä samalla luoteja. Juttujen selvittäminen ajaa Kuhalan ajelemaan ympäri Suomea yhdessä hänen koiransa Hipun kanssa. Nämä eivät ole kuitenkaan ainoa syy miksi Kuhala päättää ottaa hatkat kotikaupungistaan. Kaksi rinnakkaista naissuhdetta ajaa Kuhalan hulluuden partaalle ja hän ei tiedä kumman naisen hän valitsisi. Onneksi uskollinen Hippu-koira kuuntelee isäntänsä huolia ja murheita. Matkalla sattuu ja tapahtuu. Kuhala käväisee esimerksiksi putkassa ja tapaa monenlaisia mielenkii

Riikka Pelo Jokapäiväinen elämämme (2013) Joulunpyhinä tuli tartuttua myös lahjaksi saatuun Finlandia-voittajaan. Kirja kertoo venäläisen runoilijan Marina Tsvetajevan ja hänen tyttärensä Aljan elämästä. Kirjan toinen puolisko keskittyy perheen elämään Neuvostoliitossa vuonna 1939 ja toinen puoli kuvaa perheen elämää Tsekkoslovakiassa vuonna 1923. Perhe on pakeni aikoinaan Venäjän vallankumouksen jaloista Tsekkoslovakiaan, mutta Alja ja hänen isänsä päätyivät työskentelemään Neuvostoliiton salaiselle poliisille Pariisin muuton jälkeen. Lopulta koko perhe muutti takaisin kotimaahansa. Alja ja hänen äitinsä ovat erilaisia ihmisiä ja heillä on vaikeuksia ymmärtää toisiaan. Aljan ollessa pieni, hänen äitinsä painostaa häntä jo kirjoittamaan. ” Marinalla ei ollut yhtään sanaa, joka olisi yrittänyt raivon joka hänessä sakosi entistä ankarampana. Minä haluan olla tavallinen lapsi, Alja sanoi Marina ei edes tajunnut, kuinka nopeasti hänen kätensä iskeytyi tytön

Milja Kaunisto Kalmantanssi (2014) Joulu ja uusivuosi menivät ja ehdin tässä lomalla lukea muutaman kirjan. Ehdottomasti mielenkiintoisimmat kirjat olivat Milja Kauniston kirjoittama Synnintekijä ja sen jatko-osa Kalmantanssi. Tällaisena historiasta kiinnostuneelle ihmiselle menneisyyteen sijoittuvat tarinat uppoavat aina. Tarina kertoo suomalaisesta nuorukaisesta Olaus Magnuksesta, joka tulee opiskelemaan Pariisiin papiksi. Tapahtumat sijoittuvat 1400-luvulle. Kirjan edellisessä osassa Olaus ehti rakastua ja palata takaisin Turkuun valmistuneena. Hän aloittaakin ammattinsa harjoittamisen, mutta osittain kohtalon oikusta hän palaa takaisin Pariisiin lisäoppiin. Toveriaan Miraclea hän ei tietenkään ole unohtanut. Olaus joutuu taas tutustumaan elämän nurjiin puoliin kuten maallisiin juonitteluihin, kuolemaan ja jatkuvaan syyllisyydentunteeseen. Kirja ei ainostaan kerro Olauksen kohtalosta vaan myös hänen toverinsa Miraclen äidin elämästä ja hänen matkastaan r