Markus
Ahonen
Jäljet
(2014)
”Hän
ehti ihmetellä miten joku saattoi osua häntä selkään, vaikka hän
istui selkä tiukasti tuolissa. Valkokankaalla heiluvat
taistelukoneet pyörivät ympäri. Teatterin nurkasta syöksyvät
äänet peittivät hänen huutonsa, joka ehti loppua ennen kuin se
oli saanut henkeä alleen. Vahvempi voima oli peitonnut sen. Sulkenut
suun. Peittänyt hiljaa silmät. Viimeistellyt elämän. Elämän!”
Näin
alkaa Markus Ahosen uusin dekkari. Elokuvateaterissa tapetaan
televisiosta tuttu säämies puukottamalla häntä selkään kesken
elokuvan. Rikosylikomisario Markku Isaksson alkaa tutkia juttua,
mutta pian samankaltaisia tapauksia alkaa tulla lisää. Uhrit
vaikuttavat sattumavaraisilta ja tekotapa on joka kerta sama. Isku
terävällä esineellä ja rikospaikalta löytyy aina sama
enkelikuvio. Tappajassa tuntuu lisäksi olevan jotain suorastaan
yliluonnollista. Huolestuneet kansalaiset pelkäävät kaduilla
liikkuvaa tappajaa ja vaativat poliiseja toimimaan. Isaksson tekee
parhaansa, mutta tappaja tuntuu koko ajan olevan askeleen edella.
Tämän
kirjan vahvuus ehdottomasti oli sen vahva kerronta, sillä teksti oli
kuvailevaa ja mukaansatempaavaa. Ympäristöä kuvattiin tarkasti ja
jotenkin hyvin elävästi. Asuin aikoinani Helsingissä ja nyt
tuntui, että olisin taas kävelemässä sen kaduilla. Vaikutuksen
teki myös ihmismielen syvimpien tuntemusten pohdinta, joka ei jäänyt
mitenkään pinnalliseksi. Tämä on monissa dekkareissa harvinaista.
Vaikka yksityiskohtiin kiinnitettiin paljon huomiota, kerronta ei
kuitenkaan jumitunut niihin vaan tarina eteni dekkareilla
tyypilliseen tapaan nopeasti. Itse tarina oli myös varsin hyvä ja
jäin miettimään onko vaikutteita otettu tietyistä oikeista
tapahtuneista rikoksista. Yhtenä huonona puolena kirjassa oli
Isakssonin oman henkilökohtaisen elämän kuvailu, jota oli jossain
määrin liikaa. Tämä tietysti syvensi henkilöhahmoa ja toi
kirjailjan vahvuuksia esiin, mutta olisin ehkä ottanut sitä kirjaan
mukaan vähemmän. Kirjassa oli myös dekkareille tuttuun tapaan
huumoria, joka kevensi tunnelmaa välillä mukavasti.
Kirja
toimi minulla lomalukemisena ja lunasti kyllä odotukset. Sähköisenä
versiona 156 sivua eli sopivan mittainen kesälukemiseksi.
Kiitos
kirjailijalle arvostelukappaleesta!
Kommentit