Siirry pääsisältöön

Kiinan kadotetut tyttäret


Xinran
Kiinan kadotetut tyttäret (2013)

Tämän kirjan sanoma ainakin oli minulle se, että olen onnekas kun olen syntynyt Suomeen. Kirja kertoo kiinalaisten naisten elämäntarinoita. Osa heistä on hylännyt tyttärensä, osa hoivannut hylättyjä tyttöjä orpokodissa ja osa jopa surmannut lapsensa. Kiinan maaseudulla tyttölapset eivät ole olleet missään arvossa. Esikoislapsen täytyi olla poika. Mikäli synnyttää tyttären tai jopa useampia tyttäriä on huono vaimo. Kaupungissa tyttöjen asema on ollut hieman parempi, mutta maaseudulla tyttöjen kohtaloksi on tullut surmaaminen tai hylkääminen

Kirjan kirjoittaja Xinran työskentelee toimittajana radiossa. Hän saa mahdollisuuden keskustella ihmisten kanssa, mutta hän kokee että ihmisiä on vaikea saada avautumaan. Tämän tietysti sanelee myös puolue. Hän avaa kirjassa kiinalaista kulttuuria yleisellä tasolla ja myös taustoja miksi tyttölapsien surmaamisesta ja hylkäämisestä on tullut perinne. Ainoa syy ei suinkaan ole kuuluisa yhden lapsen politiikka vaan taustalta löytyy mitä moninaisempia syitä. Xinran kuvaa myös ulkomaalaisten adoptiovanhempien tulon Kiinaan ja siitä miten monet tytöt päätyivät esimerkiksi amerikkalaisiin koteihin.

Kirjaa lukiessa tuli paljon peilattua suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa Kiinan maaseutuun. Suomessa ihmisillä on vaihtoehtoja. Sosiaaliturva on olemassa, koulutus on ilmaista ja yhteiskunta on melkoisen tasa-arvoinen. Kiinan maaseudulla taas vallitsee köyhyys ja vanhat perinteet sanelevat monia asioita. Monet kirjan naiset tuntuvat ajattelevan, että tytär saa paremman elämän, jos hänet annetaan pois ja adoptoidaan ulkomaille. Kirjan kirjoittaja ei tunnu ollenkaan ymmärtävän lapsensa pois antaneita naisia, mikä hieman hämmästytti minua. Kirja kuitenkin toi aika vahvasti esille sen, että köyhillä tytöillä ei ole tulevaisuutta Kiinassa. Ehkä tulkintaani vaikutti se, että pystyin suhtautumaan kirjaan kuitenkin melkoisen neutraalisti. Kirjan kirjoittaja taas tuntui elävän hyvin vahvasti tunteella.

Ihan täysin neutraalisti en aina pystynyt kirjaan suhtautumaan. Kirjassa oli esimerkiksi kohta, jossa kuvattiin synnytystä. Vierellä on vesiastia. Jos lapsi oli poika, niin lapsi pestiin ja vietiin näytille. Jos taas lapsi oli tyttö, hänet hukutettiin samaan vesiastiaan. Aika karua.

Kirja oli joka tapauksessa mielenkiintoinen ja myös aika helppolukuinen. Voisin kuvitella että naisia varsinkin aihe kiinnostaa. Kirja antoi myös paljon mielenkiintoista tietoa Kiinan kulttuurista.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Harry Potter ja viisasten kivi

J.K Rowling Harry Potter ja Viisasten kivi (1997) Päätin ottaa tänä vuonna luettavaksi kaikki Harry Potter kirjat. Minulle tämä on täysin uutta, koska en ole aikaisemmin lukenut niitä. Tuntuu välillä, että olen suurin piirtein ainut henkilö omassa lähipiirissä, joka ei ole näitä lukenut. Näin ollen olen välillä keskusteluista täysin pihalla, joten päätin sitten sivistää itseäni. Päätin lukea kirjat englanniksi, koska ilmeisesti jotkut suomennukset ovat hieman hassuja.  Ensimmäinen Harry Potter kirja on Wikipedian mukaan suomennettu 1998. Muistan kyllä hämärästi, kun kirjoista alettiin puhua ja kaverin pikkusisko odotteli tuolloin kutsua Tylypahkaan. Olen itse tuolloin teini ja en innostunut näitä lukemaan, koska pidin niitä enemmän lastenkirjana. Mietinkin hieman tätä lukiessani minkä ikäisille ne oli alun perin suunnattu. Joka tapauksessa kirja oli sellainen, että sen pystyi hyvin aikuinenkin lukemaan. Kirjassa oli kuitenkin myös vaikeita teemoja, joihin moni pystyy samaistumaan kuten

Kaupunki ilman koteja

Mirjami Siren Kaupunki ilman koteja (2023) Olen viime aikoina lukenut kohtuullisen paljon nuorten kirjoja ja huomannut, että ne osaavat puhutella myös hieman varttuneempaa lukijaa. Näin mainoksen tästä Kaupunki ilman koteja kirjasta ja ajattelin kokeilla, koska aihe vaikutti kiinnostavalta. Kipinä ja hänen siskonsa Vanamo ja hänen isänsä asuvat suljetussa kaupungissa Airepoliksessa. Ilmapiiri on ahdistava ja kaupunkilaisia kontrolloidaan ja valvotaan koko ajan. Ihmisillä ei myös ole pysyviä koteja vaan he joutuvat muuttamaan jatkuvasti, jotta luovuus kukoistaisi. Asumusten taso vaihtelee ja eri tasoilla (B, C, D, F) on erilaisia mukavuuksia. Jos kansalainen hoitaa työnsä hyvin, hän saattaa päästä paremmalle tasolle asumaan. Toisaalta mikäli tekee jotain väärin, rangaistuksena saattaa olla asunnon tason lasku. Kansalaisten on myös vietettävä aikaa ns. luovuuskuutioissa, jossa jokainen on velvollinen keksimään uusia ideoita, jolla kaupunki voi kehittyä. Vanamon isä on saanut tilanteesta

Kotileikki

Natalia Kallio Kotileikki (2022) Rebekka muuttaa äitinsä kanssa asumaan Järvenpään lähiöön. Rebekan äidillä on tullut ero Rebekan isän kanssa ja uusi elämä odottaa Järvenpäässä. Onneksi lähellä asuu myös serkku Paloma ja muita sukulaisia. Lapsuus on kuitenkin turvaton ja alkoholia kuluu lähipiirissä reippaasti. Rahaa ei myös ole liikaa ja kaikenlaiset matkat ja kalliit tavarat saavat jäädä haaveeksi. Toisaalta kun rahaa ei ole kuin muilla, välillä voi tasata tilejä varastelemalla kaupoista kaikenlaista pientä. Äiti ei ole aina läsnä, mutta onneksi mummin luokse pääsee aina syömään. Elämä tuntuu hyvin toisenlaiselta kuin monella luokkakaverilla. Myöhemmin Rebekka ajautuu suhteeseen Onnin kanssa, joka tulee täysin erilaisista ympäröistä kuin Rebekka itse. Onnilla on rahaa asua mukavassa asunnossa, käyttää ykstyisiä lääkärinpalveluita mielin määrin ja syödä mukavissa ravintoloissa. Anoppi myös yrittää valistaa Rebekkaa miten paremmissa piireissä käyttäydytään. Ero entiseen elämään on suur