Siirry pääsisältöön

Totuus Harry Quebertin tapauksesta



Joël Dicker  
Totuus Harry Quebertin tapauksesta (2012)



Harvoin mikään kirja koukuttaa samalla tavalla kuin tämä kirja. Omassa painoksessani hieman yli 800 sivua, mutta lukutahti on nopea. Vain työpäivä harmillisesti katkaisi lukemisen. Dickerin kirja kertoo nuorehkosta kirjailijasta Marcuksesta ja hänen ystävyydestään Harryyn. Samalla se on kuvaus lähes täydellisestä rikoksesta.

Marcus elää loisteliasta elämää. Hänen kirjansa on ollut myyntimenestys ja kansa janoaa lisää hänen teoksiaan. Uutta tekstiä ei vaan meinaa syntyä ja Marcus on yhteyksissä vanhaan ystäväänsä Harryyn. Harry on myös kirjailija ja on aikoinaan opettanut Marcusta kirjoittamisen saloihin. Marcus matkustaa hänen luoksensa pikkukaupunkiin hakemaan uutta puhtia kirjoittamiseen. Samalla Marcus saa kuulla Harryn tyttöystävästä Nolasta, johon Harry oli ollut rakastunut kolmekymmentä vuotta sitten. Ongelmana oli vain, että Nola oli ollut heidän suhteensa aikana alaikäinen ja myöhemmin mystisesti kadonnut. Erikoinen tarina, mutta Marcus unohtaa sen ja matkustaa takaisin New Yorkiin.

Marcus saa kuitenkin pian puhelun ystävältään, että hänet on pidätetty! Nolan ruumis on löytynyt Harryn takapihalta ja mikä pahinta Harryn menestysromaanin sivut laukussaan. Marcus ei usko Harryn tappaneen Nolaa ja matkustaa takaisin tutkimaan tapausta. Tästä alkaakin melkoinen tutkimusmatka 1975-luvun pikkukaupungin elämään ja sen salaisuuksiin. Tästä tutkimuksesta on luonnollisesti myös ainesta Marcuksen uuden kirjan aiheeksi.

Kaikilla pikkukaupungin asukkailla tuntuu olevan omanlaisensa yhteys Nolan elämään. Siksi syyllisen metsästys on melkoista tuskaa. Omanlaista tuskaa se aiheutti myös lukijalle (toki hyvällä tavalla). Huomasin jossain vaiheessa itsekin ihan tosissaan miettiväni kirjan henkilöiden yhteyttä Nolaan ja kuka syyllinen voisi olla. Kirja koukutti täysin ja sitä ei vaan voinut jättää kesken. Hienoa oli myös se, että juonenkäänteet eivät olleet millään tavalla ennalta arvattavia vaan tulivat aidosti yllätyksenä.

Vaikka kirja keskittyi enemmän rikokseen, se kertoi myös kirjailijan maailmasta. Edellisen teoksen menestys painaa ja uudelta odotetaan suuria. Voin kuvitella, että se oikeassa elämässäkin saa aikaa kirjoittamiskammoa. Ehkä kirjassa hienointa oli kuitenkin Marcuksen ystävyys Harryyn. Vaikka Marcus ehkä tunsi olevan velkaa Harrylle, hän ei hylännyt tätä tiukan paikan tullen.


Hieno kirja ja hieno lukukokemus. Voin suositella!




Kommentit

Voi, tämä oli kyllä hieno kirja. Ihanaa että sinäkin pidit! Suosittelen myös Dickerin uutta, Baltimoren sukuhaaran tragedia, se oli vähintään yhtä hyvä <3
Merja sanoi…
Kiitos vinkistä :)
Takkutukka sanoi…
Viihdyttävä, oloisa ja hauska romaani. Dicker on ilman muuta kehityskelpoinen kirjailija, jolla on pitkälti produktiivista taivalta edessäpäin. Kuten Krista yllä totesi myös Baltimore on kelpo suku- ja lukuromaani:)
Tykkäsin tästä ihan älyttömästi itsekin ja tuo Baltimoren sukuhaaran tragedia kiinnostaisi myös lukea. Järkyttävä tiiliskivi, mutta luki nopeasti!
mirzu sanoi…
Voi, olen tämän jo keväällä hankkinut hyllyyn mutta miksi, oi miksi en ole tarttunut tähän! Kiitos tästä postauksesta, muistin taas, että tämä olisi kyllä luettava! :)
Sandra sanoi…
Kirjan juoni oli uskomattoman kömpelö ja täynnä aukkoja. Koin tapahtumien olevan todella epäuskottavia ja äkilliset juonenkäänteet olivat rasittavia. Mutta on totta että kirja on helppo- ja nopealukuinen, se onkin teoksen ainoa plussa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Harry Potter ja viisasten kivi

J.K Rowling Harry Potter ja Viisasten kivi (1997) Päätin ottaa tänä vuonna luettavaksi kaikki Harry Potter kirjat. Minulle tämä on täysin uutta, koska en ole aikaisemmin lukenut niitä. Tuntuu välillä, että olen suurin piirtein ainut henkilö omassa lähipiirissä, joka ei ole näitä lukenut. Näin ollen olen välillä keskusteluista täysin pihalla, joten päätin sitten sivistää itseäni. Päätin lukea kirjat englanniksi, koska ilmeisesti jotkut suomennukset ovat hieman hassuja.  Ensimmäinen Harry Potter kirja on Wikipedian mukaan suomennettu 1998. Muistan kyllä hämärästi, kun kirjoista alettiin puhua ja kaverin pikkusisko odotteli tuolloin kutsua Tylypahkaan. Olen itse tuolloin teini ja en innostunut näitä lukemaan, koska pidin niitä enemmän lastenkirjana. Mietinkin hieman tätä lukiessani minkä ikäisille ne oli alun perin suunnattu. Joka tapauksessa kirja oli sellainen, että sen pystyi hyvin aikuinenkin lukemaan. Kirjassa oli kuitenkin myös vaikeita teemoja, joihin moni pystyy samaistumaan kuten

Kaupunki ilman koteja

Mirjami Siren Kaupunki ilman koteja (2023) Olen viime aikoina lukenut kohtuullisen paljon nuorten kirjoja ja huomannut, että ne osaavat puhutella myös hieman varttuneempaa lukijaa. Näin mainoksen tästä Kaupunki ilman koteja kirjasta ja ajattelin kokeilla, koska aihe vaikutti kiinnostavalta. Kipinä ja hänen siskonsa Vanamo ja hänen isänsä asuvat suljetussa kaupungissa Airepoliksessa. Ilmapiiri on ahdistava ja kaupunkilaisia kontrolloidaan ja valvotaan koko ajan. Ihmisillä ei myös ole pysyviä koteja vaan he joutuvat muuttamaan jatkuvasti, jotta luovuus kukoistaisi. Asumusten taso vaihtelee ja eri tasoilla (B, C, D, F) on erilaisia mukavuuksia. Jos kansalainen hoitaa työnsä hyvin, hän saattaa päästä paremmalle tasolle asumaan. Toisaalta mikäli tekee jotain väärin, rangaistuksena saattaa olla asunnon tason lasku. Kansalaisten on myös vietettävä aikaa ns. luovuuskuutioissa, jossa jokainen on velvollinen keksimään uusia ideoita, jolla kaupunki voi kehittyä. Vanamon isä on saanut tilanteesta

Kotileikki

Natalia Kallio Kotileikki (2022) Rebekka muuttaa äitinsä kanssa asumaan Järvenpään lähiöön. Rebekan äidillä on tullut ero Rebekan isän kanssa ja uusi elämä odottaa Järvenpäässä. Onneksi lähellä asuu myös serkku Paloma ja muita sukulaisia. Lapsuus on kuitenkin turvaton ja alkoholia kuluu lähipiirissä reippaasti. Rahaa ei myös ole liikaa ja kaikenlaiset matkat ja kalliit tavarat saavat jäädä haaveeksi. Toisaalta kun rahaa ei ole kuin muilla, välillä voi tasata tilejä varastelemalla kaupoista kaikenlaista pientä. Äiti ei ole aina läsnä, mutta onneksi mummin luokse pääsee aina syömään. Elämä tuntuu hyvin toisenlaiselta kuin monella luokkakaverilla. Myöhemmin Rebekka ajautuu suhteeseen Onnin kanssa, joka tulee täysin erilaisista ympäröistä kuin Rebekka itse. Onnilla on rahaa asua mukavassa asunnossa, käyttää ykstyisiä lääkärinpalveluita mielin määrin ja syödä mukavissa ravintoloissa. Anoppi myös yrittää valistaa Rebekkaa miten paremmissa piireissä käyttäydytään. Ero entiseen elämään on suur